Viides luentokerta

Aiemmista kurssikerroista poiketen, menimme 11.10 kurssikerralla suoraan asiaan, jättäen vierailijan myöhemmäksi. Oli mieluisaa kyetä peilaamaan opettajan käymiä asioita käytännön kokemuksiin. Ensimmäisenä luennolla käsittelimme organisaatiosuunnittelua. Käsite oli jo hieman tuttu pääsykoekirjoista, mutta luennolla käsite tarkentui entisestään. Luennolla organisaatiosuunnittelua verrattiin shakki-peliin, jossa shakki olisi organisaatio ja nappulat sen henkilöstö. Mielestämme vertaus sopii hyvin, kun puhutaan esimerkiksi perinteisestä mekanistisesta byrokratiasta. Kuitenkin toisenlaisten organisaatiorakenteiden, kuten yksinkertaisen rakenteen tai adhokratian, rakenteen tarkasteluun siirtyessä menettää vertaus hieman pätevyyttään. Lähes kaikissa organisaatiorakenteissa on myös läsnä esimerkiksi epävarmuus, suhdannevaihtelut ja globalisaatio, joita shakki-pelissä ei ole. Kaikille organisaatiorakenteille yhteistä on, että niissä on shakki-pelin tapaan yhteinen päämäärä, sekä suunnitelma miten tämä päämäärä saavutetaan.

Kurssilla kävimme myös läpi kontingenssiteoriaa, joka oli meille kaikille hyvin tuttu pääsykoekirjoista. Vaikka nykypäivän organisaatioajattelussa kontingenssiteorian tarjoama ajatus siitä, että yhtä ja oikeaa organisaatiorakennetta ei ole vaan organisaation on sopeuduttava omaan ympäristöönsä, on hyvin looginen, tuli se organisaationäkemyksiin vasta 1960 luvulla ja johtamisteorioihin 1970-luvulla. Kontingenssiteorian mukaan jokaisella organisaatiolla on avainkontingenssejä, joita ovat ympäristö, teknologia ja koko. Teoria tarjoaa jokaiseen eri tilanteeseen ratkaisun parhaasta organisaatiorakenteesta. Luennolla kävimme näitä diojen taulukosta läpi esimerkkien avulla. Tässä yhteydessä kävimme läpi myös uusia, ainakin meille suhteellisen tuntemattomia, organisaatio rakenteita läpi.

Ennen vieraamme saapumista, käsittelimme vielä verkostoja ja niiden merkitystä. Koulun alusta lähtien, meille on painotettu verkostoitumista, mikä on osalle meistä tuntunut hieman vaikealta ollessamme vasta näin alussa opintojamme. Kuitenkin tunnilla verkostojamme pohtiessa, huomasimme että olemme jo luoneet useita verkostoja aiempien töittemme kautta ja nyt opiskelun lomassa.

Vieraanamme tällä luentokerralla oli markkinointipäällikkö Päivi Eskelinen Junttan Oy:sta. Esityksessään Eskelinen painotti Junttanin kansainvälisyyttä, mistä esimerkkinä ovat heidän monikieliset nettisivunsa. Eskelinen puhui kansainvälisyyden ja globaaliuden eroista. Tämä mietitytti ryhmäämme, sillä meille käsitteiden ero ei ollut selvä. Vaikka 95% Junttanin kaupasta, oli ulkomaankauppaa, oli yritys silti päätynyt siihen, että he ovat kansainvälisiä eivätkä globaaleja. Eskelinen kertoi myös omasta, vaiherikkaasta työurastaan. Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka erilaisissa työtehtävissä ja monessa eri maassa hän oli työskennellyt.

Vierailijan kansainvälisyyttä ja globaaliutta korostavan esityksen jatkoksi käsittelimme luennon lopussa globalisaatiota. Nykypäivänä globalisaatio vaikuttaa lähes jokaiseen yritykseen etenkin meidän alallamme. Globalisoitumisen syinä nähdään esimerkiksi nykyiset avoimet markkinat ja suurtuotannon edut. Vaikka globalisoituminen nähdäänkin usein hyvänä asiana, on sillä myös varjopuolensa. Esimerkiksi kehitysmaihin siirtynyt tuotanto usein hyväksikäyttää halpaa työvoimaa huonoissa työolosuhteissa. Myös ympäristön rasitus on kasvanut globalisaation myötä.