Viestinnän ja vallan johtaminen

Neljäs luentokertamme käsitteli viestinnän ja vallan johtamista, ja luento alkoi Itä-Suomen yliopiston lehtorin Helena Kantasen vierailulla. Kantanen opettaa yliopistollamme mm. markkinointia ja hän tulee pitämään meille markkinoinnin perusteiden kurssin keväällä. Luennolla hän kertoi meille laaja-alaisesti viestinnästä organisaatioissa. Viestintä voidaan määritellä mm. ideoiden, viestien ja tunteiden vaihtamiseksi eri kanavien kautta. Viestintä on vuorovaikutusta, joka

yhdistää kaiken organisaation toiminnan yhteen.

Viestintää organisaatioissa on useaa eritasoista. Dyadinen viestintä on kahdenvälistä, esimerkiksi esimiehen ja alaisen välinen kommunikointi. Työpaikan tiimissä käytävä viestintä, kuten tiimipalaverit, on pienryhmäviestintää. Organisatorista viestintää on kahdenlaista, sisäistä ja ulkoista. Sisäinen organisaation viestintä kohdistuu organisaation henkilöstölle, ulkoinen viestintä kohdistuu taas ulkoisille sidosryhmille, esimerkiksi asiakkaille. Lisäksi on olemassa massakommunikaatiota, joka tarkoittaa joukkoviestintää. Se on laajalle yleisölle suunnattua ja yleensä yksipuolista.

Luennolla käytiin seuraavaksi läpi markkinoinnin ja brändäyksen käsitteitä. Opettaja näytti meille dian, jossa oli eri yritysten logoja. Oli mielenkiintoista huomata, että tunnisti niistä melkein kaikki. Tämä laittoi ajattelemaan, miten vahvasti brändit ja markkinointi vaikuttavat meihin. Kävimme läpi myös listaa maailman arvokkaimmista brändeistä vuosina 2006 ja 2015. Yllättävää kyllä, vaikka listojen välillä olikin lähes kymmenen vuotta, listojen välillä ei ollut kovin paljon vaihtelua.

Seuraavaksi siirryimme käsittelemään vallan ja päätöksenteon johtamista. Max Weberin määritelmän mukaan valta on henkilön kykyä saada toinen henkilö tekemään jotakin vastustuksesta huolimatta. Luennolla meillä oli pohdintatehtävä legitimiteetistä ja massaviestinnän vallasta. Yksinkertaisesti määriteltynä legitiimi tarkoittaa hyväksymisenarvoista. Kävimme läpi tapausta, jossa nuori aktivisti Johan Peretti tilasi Nikeltä kengät, joihin halusi tekstin ”sweatshop” eli hikipaja. Nike kieltäytyi Peretin pyynnöstä ja tieto tästä levisi, kun Peretti julkaisi heidän välistä viestinvaihtoaan. Pohdimme, kuinka legitiimi oli Peretin kampanja Nikeä kohtaan ja kuinka legitiimi oli Niken kieltäytyminen Peretin pyynnöstä.

Käsittelimme myös vallan lähteitä, mm. strategista kontingenssiteoriaa sekä resurssiriippuvuusteoriaa. Strategisen kontingenssiteorian mukaan johto on määritellyt rajat, ja niin kauan, kun ne pysyvät, johto on käyttänyt valtaa. Resurssiriippuvuusteoria keskittyy siihen, miten johtajat turvaavat resurssien riittävyyden ja miten he käyttävät valtaansa vaikuttaen organisaatioihin, joiden resursseista ovat riippuvaisia.

Luennon loppupuolella kävimme läpi vielä hieman totaali-instituutioita, joita ovat esimerkiksi armeija, vankila ja luostarit. Ne ovat siis organisaatioita, jotka käytännössä sisältävät jäseniensä elämät kokonaan. Totaali-instituutioissa valtaa käytetään paljon ja jäseniä hallitaan tiukasti. Lopuksi katsoimme vielä videon Milgramin tottelevaisuuskokeesta, jossa tutkittiin, miten osallistujat tottelivat auktoriteettiasemassa olevan henkilön käskyjä, jotka olivat koehenkilön omantunnon vastaisia. Kokeessa koehenkilön tuli antaa opiskelijalle sähköiskuja väärien vastausten jälkeen, jotka eivät kuitenkaan olleet oikeita. Kokeenjohtaja kehotti koehenkilöä antamaan joka kerralla kovempia sähköiskuja. Loppuvaiheessa sähköiskut olisivat jopa voineet aiheuttaa kuoleman, mutta yllättäen koehenkilö antoi vain pienen vastustelun jälkeen näinkin kovan sähköiskun. Milgramin tottelevaisuuskoe oli tuttu jo lukion psykologian kursseilta, mutta oli mielenkiintoista käydä aihetta läpi myös vallan ja johtamisen näkökulmasta.